Hei. Olen Vanessa Grey. Tervetuloa valitusvirret -blogiini. Ajattelin että olisi fiksuinta kirjoittaa ensin ihan itsestäni. Tuntuu oudolta aloittaa, mutta mitäpä tuosta.

Olen siis 15 -vuotias tyttö, joka elää puoliksi fiktiivistä elämää ja puoliksi ihan oikeaa tylsää ja harmaata arkea. Vanessa on siis pakotieni arjesta.

Oikea  minä:

Olen aika sosiaalinen ja hyväksyvä ihminen. Olen tavallaan perfektionisti, mutta en kuitenkaan ole todella hyvä melkein missään. Aina vain yritän parempaan, mutta en koskaan onnistu. Olen keskivertoinen koulussa, olen ruuminrakenteeltani hyvin tukeva ja häslääjä. Harrastan partiota. Se on koko elämäni. En tiedä mitä olisin ilman sitä. Paheeni ovat telkkarin tuijottaminen ja syöminen. En saa ikinä mitään oikeasti aikaiseksi!

Vanessa:

Vanessa elää 1800-luvulla. Hän omaa sen ajan hyvän etiketin. Hän soittaa pianoa, tanssii balettia ja piirtää. Hänen lempivärinsä on ruskea ja hän käyttää usein ruskeita leninkejä. Hän lukee Kirjoja, kirjoittaa tarinoita ja opiskelee. Vanessa on kristitty, mutta hänen jumalakuvansa on hyvin ailahteleva. Toisinsanoen hän uskoo Jumalaan vain kun hän on äärimmäisessä pelkotilassa. Ja ei nykyään silloinaan, koska silloin hän kutsuu Luciferin apuun. Vanessa tuntee Luciferin läsnäolon joskus. Lucifer on rakastunut Vanessaan. Vanessa rakastaa olla yksin ja kävellä metsässä. hänen lempipaikkansa on metsäpolku suolaitumen vierellä. Vanessa rakastaa myös vettä. Hän palvoo sitä ehkä eniten koko maailmassa. Hänen paras nautintonsa on tulikuuma kylpy ja viinilasi.